Trillerit ja jännityselokuvat

Trillerissä katsoja tietää usein, että jotain pahaa on tulossa, mutta ei tiedä milloin tai kenelle. Siitä syntyy jännite, joka pitää otteessaan loppuun asti. Hyvässä trillerissä juoni kääntyy kohdassa, jota ei osannut odottaa, ja jälkikäteen huomaa, että vihjeet olivat näkyvissä koko ajan. Nordisk Film+-palveluun olemme halunneet tuoda valittavaksi laajan valikoiman kotimaisia trillereitä ja jännityselokuvia, mutta myös kansainvälisiä jännitystä.

Kotimaiset jännityselokuvat

Suomalaisissa jännitys- ja rikoselokuvissa miljöö on usein yhtä tärkeä kuin juoni. Tapahtumat voivat sijoittua syrjäiseen korpeen tai ison kaupungin sivukujille, ja lähes jokaisella hahmolla vaikuttaa olevan jotain salattavaa. Moni suosittu kotimainen trilleri perustuu dekkariin, joten tarina ja henkilöt voivat olla katsojalle tuttuja jo kirjoista.

Kotimaisista jännityselokuvista tunnetuimpia ovat Vares-elokuvat. Ne perustuvat Reijo Mäen kirjoihin, ja niissä turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares ajautuu yhä uudelleen tekemisiin kaupungin alamaailman kanssa. Elokuvia on tehty jo kymmenen, ja niiden ohjaajiin kuuluvat muun muassa Aleksi Mäkelä ja Lauri Törhönen. Rikosjuoni ja kuiva huumori kulkevat elokuvissa rinnakkain, ja koska osia on monta, sarjan parissa viihtyy useamman illan.

Mäkelän ohjauksista löytyy myös muita toimintatrillereitä, kuten hänen ensimmäinen täysipitkä elokuvansa Romanovin kivet (1993), jossa varakas keräilijä hamuaa keisarillisen Venäjän taideaarteita ja on valmis hankkimaan niitä kyseenalaisin keinoin. Lisäksi Mäkelä ohjasi 1960- ja 1970-luvun Helsingin alamaailmaan sijoittuvan Rööperi-elokuvan, jonka pääosissa ovat Peter Franzén ja Samuli Edelmann. Edelmann näyttelee pääosaa myös Romanovin kivissä sekä Lauri Nurksen ohjaamassa elokuvassa Tappajan näköinen mies, joka perustuu Viktor Kärppä -kirjoihin, jotka on kirjoittanut Matti Rönkä.

Psykologiset trillerit ja ulkomaiset jännityselokuvat

Rikoselokuvassa seurataan yleensä poliisitutkintaa tai rikollisen jahtia. Psykologisessa trillerissä uhka on usein päähenkilön omassa päässä tai hänen lähipiirissään. Katsoja ei voi luottaa siihen, mitä päähenkilö muistaa tai kenen puolella kukin on, ja epävarmuus kasvaa kohtaus kohtaukselta.

Kotimaisten elokuvien lisäksi valikoimassa on ulkomaisia trillereitä ja pohjoismaista jännitystä. Nordic noir tunnetaan viileästä tunnelmastaan ja hitaasti avautuvista tarinoista, joissa yksi rikos paljastaa jotain koko yhteisöstä.

Mikä tekee trilleristä hyvän?

Hyvä trilleri leikkii katsojan odotuksilla. Se antaa vääriä johtolankoja ja nostaa panoksia vähitellen, kunnes katsoja alkaa kysyä, keneen voi luottaa ja mikä on totta. Päähenkilöllä on yleensä paljon menetettävää, kuten henki, vapaus tai perhe, ja aikaa on usein liian vähän. Hahmot ovat harvoin täysin hyviä tai pahoja, ja sympaattinenkin henkilö voi tehdä ratkaisevalla hetkellä väärän valinnan. Paras loppuratkaisu on sellainen, jota ei osannut ennakoida, mutta joka tuntuu jälkikäteen ainoalta mahdolliselta.

Selaa valikoimaamme ja löydä seuraava suosikkisi kotimaisen ja kansainvälisen jännityksen maailmasta Nordisk Film+ -palvelussa!

Usein kysytyt kysymykset trillereistä

Mitä eroa on trillerillä ja kauhulla?

Molemmat genret pyrkivät herättämään katsojassa voimakkaita tunteita, mutta keinot ovat erilaiset. Trilleri rakentaa jännitystä odotuksella ja uhalla, jolloin katsoja pelkää sitä, mitä saattaa tapahtua. Kauhuelokuva pyrkii herättämään suoraa pelkoa ja inhoa, usein yliluonnollisten ilmiöiden tai säikyttelyn avulla.

Mikä on psykologinen trilleri?

Psykologinen trilleri on trillerin alalaji, jossa jännite syntyy hahmojen mielentilasta ja epävarmuudesta. Väkivallan tai toiminnan sijaan keskiössä ovat usein muistinmenetys, vainoharha, manipulointi ja kysymys siitä, mikä on totta. Kotimainen esimerkki psykologisesta trilleristä on Krista Kososen tähdittämä Syvälle salattu.

Miten dekkari ja trilleri eroavat toisistaan?

Dekkari eli salapoliisitarina keskittyy yleensä jo tapahtuneen rikoksen ratkaisemiseen, ja sen kysymys on, kuka sen teki. Trillerissä yritetään estää uusi uhka, ja päähenkilö on usein itse vaarassa. Silloin kysymys kuuluu, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Perustuvatko monet kotimaiset jännityselokuvat kirjoihin?

Kyllä. Suomalaisella rikoskirjallisuudella on pitkät perinteet, ja moni kotimainen jännityselokuva perustuu dekkariin. Esimerkiksi Vares-elokuvat perustuvat Reijo Mäen kirjoihin ja Tappajan näköinen mies Matti Rönkän Viktor Kärppä -kirjoihin.

Mistä näkee suomalaisia jännityselokuvia netissä?

Nordisk Film+ -suoratoistopalvelusta löydät kattavan valikoiman suomalaisia jännitys- ja rikoselokuvia klassikoista uudempiin. Voit katsoa niitä eri laitteilla silloin, kun sinulle sopii.